Yli 140 vuotta pankkitoimintaa
Yhdistymisestä voimaa
Helmikuun 13. päivänä vuonna 1875 Lappeenrannan Säästöpankki avasi ensimmäisen kerran ovensa Lappeenrannan Raatihuoneen tiloissa. Lappeenrannasta alkunsa saanut säästöpankkitoiminta elää ja voi hyvin – niin synnyinsijoillaan kuin muuallakin.
Pankki perustettiin aikoinaan palvelemaan paikallista väestöä. Paikallistuntemus on pankin valtti vielä tänäkin päivänä.
Lappeenrannan Säästöpankin nimi muuttui Etelä-Karjalan Säästöpankiksi 1.4.1986, kun Lappeenrannan, Vuoksen, Saaren, Lemin ja Savitaipaleen Säästöpankit päättivät yhteisvoimin vastata kiristyvään pankkikilpailuun ja yhdistää voimansa fuusioitumalla. Luumäen Säästöpankki tuli fuusioon mukaan syksyllä 1989.
Vuonna 1987 valmistunut Etelä-Karjalan Säästöpankin pääkonttori
Eksp selvisi 90-luvun alun lamavuosista
Tultaessa 90-luvulle Suomen pankkielämä kävi kuumana. Kasinotalous koki nousunsa ja tuhonsa. Myös säästöpankkiryhmästä löytyi kasinotalouden puolestapuhujia.
Etelä-Karjalan Säästöpankissa ei lähdetty hulluttelemaan. Näin jälkeenpäin voidaan todeta: “maltti säilyi – pankki säilyi”. Eksp sanoi “kiitos ei” myös 90-luvun alussa perustetulle Suomen Säästöpankille, suurelle fuusiolle, jonka toivottiin pelastavan vaikeuksiin ajautuneita paikallisia säästöpankkeja. Toisin kuitenkin kävi.
Liiketoiminta laajenee
Suomen Säästöpankin pilkkomisen jälkeen vuonna 1993 Eksp:n laajentumiselle lähialueille oli oiva markkinarako, kun Etelä-Savon, Etelä-Kymen, Pohjois-Kymen ja Kaakkois-Kymen Säästöpankkien taru oli loppu. Eksp:n laajeneminen oli ripeää. Vuonna 1994 tammikuussa avattiin Mikkelin konttori, helmikuussa Haminan konttori, toukokuussa Kouvolan konttori ja joulukuussa 1995 Kotkan konttori.
2000-luvulle tultaessa oltiin jälleen suuren muutoksen edessä. Internetin käyttö lisääntyi ja asiakkaiden oli mahdollista hoitaa päivittäispalvelujaan itse. Hyvin monet pankkiasiat, jotka ennen vaativat käynnin konttorissa, voitiin hoitaa verkkopankin kautta.
Oman tien kulkeminen ja toisinaan pioneerina toimiminen ei aina ole ollut helppoa. 140 vuoden ikäinen pankki todistaa, että osaavissa käsissä mikä tahansa on mahdollista.
1.5.2014 Eksp Oy
1.12.2014 OmaSp Oy
Eksp jää säästöpankkien yhteenliittymän ulkopuolelle
Vuoden 2012 syksyllä säästöpankkiryhmässä käynnistyvät suunnitelmat osuuskuntamuotoisesta säästöpankkien yhteenliittymästä. Taustalla olivat eurooppalaisten pankkien kiristyvät vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännökset. Yhteenliittymällä oli tarkoitus hakea yhteistä puskuria vastaamaan kiristyviin säännöksiin.
Eksp ei ollut valmis vahvana ja vakavaraisena pankkina lähtemään mukaan yhteenliittymään, jossa säästöpankit sitoutuisivat yhteisvastuullisesti vastaamaan toistensa sitoumuksista, vaan halusi jatkaa itsenäisenä, alueellisena pankkina.
Suomen suurin säästöpankki syntyy
Eksp:ssä rakennemuutoksen eri vaihtoehtoja vertailtiin laajapohjaisesti ja selvitettiin vuoden verran. Marraskuussa 2013 uutisoitiin Suomen suurimman säästöpankin, Oma Säästöpankki Oy:n syntymisestä, pankin taseen ollessa noin 1,6 miljardia euroa. Oma Säästöpankki Oy ja Kantapankki Oy olivat jo aiemmin ilmoittaneet yhdistyvänsä ja nyt Eksp ja Suodenniemen Säästöpankki olivat myös liittymässä Oma Säästöpankkiin.
Eksp:n isännät tekivät 16.1.2014 yksimielisen päätöksen pankin toiminnallisen rakenteen muuttamisesta: päätettiin pankkiliiketoimintaan keskittyvän Etelä-Karjalan Säästöpankki Oy:n perustamisesta sekä Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön perustamisesta. Lisäksi päätettiin, että säätiötä perustettaessa koko Eksp Oy:n osakekanta siirtyy säätiölle. Samalla hyväksyttiin myös aiesopimus Oma Säästöpankki Oy:n ja Etelä-Karjalan Säästöpankki Oy:n yhdistymisestä.
Lopullinen yhdistyminen Oma Säästöpankki Oy:ksi tapahtui 30.11.2014, jolloin pankkien tietokannat ajettiin yhteen. Tällöin Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiöstä tuli Oma Säästöpankki Oy:n suurin omistaja 48 % osuudella, muina osakkaina ovat Haukon, Kuortaneen, Parkanon Rengon, Töysän ja Suodenniemen säästöpankkisäätiöt. Oma Säästöpankki Oy:n kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori on Lappeenrannassa.
